Foorumin toiminta pohjautuu alkuperäiskansojen kuulemiseen. Foorumin suo alkuperäiskansoille mahdollisuuden tuoda esille mm. elinoloihinsa, kulttuurinsa harjoittamiseen ja ihmisoikeuksiinsa liittyviä asioita. Pysyvässä foorumissa ovat edustettuina myös valtiot ja foorumi tarkoituksena onkin mahdollistaa valtioiden ja alkuperäiskansojen välinen dialogi.

Tänä vuonna foorumin teemana olivat kehitys, kulttuuri ja identiteetti, joita tarkasteltiin etenkin alkuperäiskansojen julistuksen artiklojen 3 ja 32 valossa. Artiklat 3 ja 32 vahvistavat alkuperäiskansojen oikeuden itsemääräämiseen ja omien alueidensa kehittämiseen omiin strategioidensa ja priorisointiensa pohjalta. Näiden oikeuksien toteutumisen todettiin olevan monissa alkuperäiskansayhteisöissä valitettavan vähäistä, ja useat taloudelliset pyrkimyksen asettuvat alkuperäiskansojen strategioiden ja priorisointien edelle aiheuttaen monesti mittaviakin vaikutuksia alkuperäiskansojen elämään. Pysyvä foorumi hyväksyi joukon suosituksia, joilla pyritään parantamaan alkuperäiskansojen asemaa ja YK-järjestelmän toimintaa heidän asemansa edistämiseksi.

Pysyvään foorumin osallistuneen, saamelaiskäräjien jäsenen, Tuomas-Aslak Juuson mukaan kokouksen kohokohtia olivat Uuden-Seelannin ilmoitus YK:n alkuperäiskansojen julistuksen tukemisesta sekä Yhdysvaltojen ilmoitus aikeestaan arvioida alkuperäiskansojen julistuksen tukemista.

-  Saamelaisia koskevat asiat olivat tuhkapilven aiheuttamista osallistumisvaikeuksista huolimatta hyvin esillä. Lars-Anders Baer esitteli raporttinsa poronhoidosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista siihen. Vastakaikuna hänen raportilleen esitimme raportin laatimista myös poronhoidon laidunmaiden tilanteesta, sekä erinäisten monikansallisten yritysten laidunalueilla harjoittamasta toiminnasta ja sen vaikutuksista poronhoitoon. Tämä raportti liittyy läheisesti myös foorumin täysistunnon ensi vuoden teemaan, joka käsittelee metsiä. Mielenkiintoinen oli myös Carstein Smith esittelemä raportti merisaamelaisten kalastusoikeuksista, ja ensi vuonna alkuperäiskansojen oikeutta vesiin tullaan tarkastelemaan laajemminkin, sanoo Tuomas Aslak Juuso.

Toisen Saamelaiskäräjien edustajan, saamelaiskäräjien jäsenen Rauni Äärelän mielestä surullista foorumissa oli havaita eräiden valtioiden suhtautuminen omiin alkuperäiskansoihinsa. Tämä tuli esille kun Aasian jaos toi esille mongolialaisen alkuperäiskansa-aktivisti Sodmongolin Pekingissä tapahtuneen pidätyksen ja katoamisen, kun hän oli matkalla foorumin kokoukseen.

Tänä vuonna Alkuperäiskansojen pysyvä foorumissa äänestettiin uudet jäsenet vuosille 2011-2013. Foorumissa on kahdeksan alkuperäiskansa jäsentä sekä kahdeksan valtioiden nimeämää jäsentä. Suomen valtion nimeämä ehdokas Eva Biaudet tuli äänestyksessä valituksi pysyvän foorumin jäseneksi.

- Toivomme Eva Biaudetin valinnan tuovan positiivista kehitystä saamelaisten oikeuksiin myös kotimaassa. Australian valtio oli nimennyt omaksi ehdokkaakseen myös valituksi tulleen Megan Davisin, joka edustaa myös Australian aboriginaaleja. Toivomme, että Suomikin jonain päivänä asettaisi ehdokkaakseen saamelaisen, toteavat Rauni Äärelä ja Tuomas Aslak Juuso.