Sámediggi | Saamelaiskäräjät
Sajos | FI–99870 INARI
tel +358-(0)10 839 3100
info(at)samediggi.fi

oktavuohta_pieni.gif

Etusivu arrow "Sámi vuohki" arrow Saamen puku – sámi gákti
Sámi gákti – Saamen puku kertoo monta asiaa PDF Tulosta
sami_gakti_01.jpg

Kuvassa Susanna Maggalla Enontekiön-Koutokeinon saamen puku (vas.) ja Rauna Rahkolla tenolainen saamen puku. Kuva Ulla Isotalo, Saamelaiskäräjien avajaiset Utsjoella 2008.

 

Sámi gákti eli Saamen puku on saamelaisten kansallisista tunnuksista näkyvin. Puvun mallit vaihtelevat alueittain. Mallit, värit ja koristenauhojen sommittelu kertovat kantajansa saamelaisryhmän, usein suvunkin. Ei siis ole samantekevää, minkälaista pukua, lakkia tai vyötä käytetään.

 

Suomen puolella on käytössä viisi Saamen puvun päämallia: Tenon varren, Enontekiön-Koutokeinon, Sodankylän Vuotson, Inarin ja Kolttasaamelainen puku.

 

Saamen puvun historia poikkeaa suomalaisten kansallispukujen historiasta siinä, ettei sen käyttö ole missään historian vaiheessa katkennut. Saamen puvun kantamallit ovat nahasta ja kankaasta valmistettuja kansanpukuja. Saamen puku elää yhtä iloista ja aktiivista aikaa kuin koko saamelaiskulttuurikin tällä hetkellä. Pukuja valmistetaan nykyisin monenlaisista materiaaleista (verasta, puuvilla- ja keinokuitukankaista, silkistä ja jopa pitsistä) ja eri väreissä. Oleellista on kuitenkin aina oman saamelaisryhmän, alueen tai jopa suvun mallin säilyttäminen. Ja siinä saamelaiset ovat tarkkasilmäisiä.

 

Saamen puku on myös juhlallinen vaateparsi ja sellaisena kansallispuku. Iloisinta pukuloistoa nähdään aina siellä, missä saamelaiset kokoontuvat isoihin juhliin tai kokouksiin. Saamen pukuparsi vaihtelee vuodenaikojen ja käyttötarkoituksen mukaan. arkipuku koristellaan juhlapukua vaatimattomammin. Naisen kesäpuku valmistetaan usein puuvillakankaasta. Kesäpuvun kanssa käytetään sisnakenkiä ja ohuempia lakkeja. Talvivarustukseen kuuluvat poron koipinahasta valmistetut karvakengät, villahuivi, naisilla vasannahasta valmistettu lämmin lakki ja miehillä vuorattu ja vierkinahalla koristettu lakki.

 

sami_gakti_02.jpgKuvassa muusikot Annukka Hirvasvuopio-Laiti ja Anna Näkkäläjärvi, joilla molemmilla saamen puvun talvivarusteisiin kuuluva villahuivi. Kuva Ulla Isotalo 2006.

 

 

 

 

 

Metsäkamppeisiin kuuluvat vielä tuulelta ja tuiskulta suojaava luhka, säpäkkeet ja koipisukat. Nahkaisia housuja käytetään sekä juhlakamppeina että lämpimänä suojana kovissa oloissa. Lisäksi jokaiseen Saamen puvun malliin kuuluvat tietynlaiset, muun pukuparren kanssa yhtenäisesti koristellut kinttaat ja oman alueen lapaset. Lapasissa ja kenkien pauloissa toistuvat kuhunkin malliin kuuluvat koristevärit. Miesten paulojen pohjaväri on yleensä valkoinen ja naisten punainen. Lasten paulat kudotaan aikuisten pauloja kapeammiksi.

 

Naisen puvun kanssa käytettävä yleisin vyömalli on nauhapirralla (tiuhta) kolmena kaistaleena kudottu lankavyö. Nahkavöitä käyttävät sekä naiset että miehet. Nahkavyö koristellaan usein siviilisäädyn mukaisesti erimallisin hopeanapein tai koruin. Sekä miesten että naisten pukuihin kuuluu vielä silkkihuivi, jonka naiset kiinnittävät etumukseen riskuilla. Huivi kiinnitetään eri tavalla eri malleissa. Tenolainen nainen kiinnittää huivinsa rintamukseen lähes vaakasuoraan, kun taas inarilainen ja Sodankylän vuotsolainen v-muotoon.

 

Kolttasaamelaisten puku on selkeästi erilainen kuin muut Saamen puvut. Se muistuttaa karjalaisten kansallispukua ja on sellaisena historiallinen dokumentti kolttasaamelaisten kiinteitä itäisistä yhteyksistä.

 

 

Inarinsaamelainen puku

 

sami_gakti_03.jpgInarinsaamelainen puku on oman kansanryhmänsä näkyvin tunnus. Sen kotiseutua on Inarinjärven ympäristö. Puku valmistetaan usein mustasta verasta ja sen koristevärit ovat punainen, keltainen ja vihreä. Pukumalli on lähellä Sodankylän Vuotson pukua. Ne erottuvat toisistaan lähinnä tereistä, joita inarinsaamelaisessa puvussa käytetään koristeverkojen reunoissa.

 

Kuvassa Ilmari Mattus ja Petra Kuuva Inarinsaamen yhdistyksen 20-vuotisjuhlissa Inarissa vuonna 2006. Kuva Matti Morottaja.

 

 

Enontekiön-Koutokeinon puku

 

sami_gakti_04.jpgsami_gakti_05.jpg

Enontekiön-Koutokeinon pukumalli on kaikkein runsaimmin koristeltu. Koristeluun käytetään veran päälle sommiteltavia värikkäitä nauhoja kunkin suvun ja perheen perinteen mukaisesti. Koristelut ovat leveitä ja korkeita. Sekä naisten että miesten lakit ommellaan muita malleja korkeimmiksi.

 

Kuvassa saamelaiskäräjien jäsenet Jouni Ilmari Jomppanen ja Petra Biret Magga saamelaisparlamentaarikkojen konferenssissa Rovaniemellä lokakuussa 2008. Molemmilla heillä on päällään Enontekiön-Koutokeinon puku. Toisessa kuvassa enontekiöläisen miehen puvun helmaa. Kuvat Ulla Aikio-Puoskari.

 

 

Tenolainen puku

 

Tenolainen pukumalli on hillitysti koristeltu, ainakin jos sitä vertaa enontekiöläis-koutokeinolaiseen pukuun. Puvun käyttöaluetta on karkeasti ottaen koko Tenojoen vesistöalue. Puvun koristevärit ovat punainen ja keltainen. Naisen puvun helma rypytetään muista malleista poiketen. Helmaan menee koristenauhaa lähes kymmenen metriä. Miehen puvun helmaa ei koristella ollenkaan.

 

sami_gakti_06.jpg

Kuvassa Utsjoen lukion ylioppilaat keväällä 2008. Valkoista pukua lukuunottamatta kaikki muut edustavat tenolaista saamen puvun mallia. Kuva Ulla Aikio-Puoskari.

 

 

Sodankylän Vuotson puku

sami_gakti_07.jpg

Vuotson puku on Sodankylän saamelaisten perinteinen malli ja väritykseltään lähellä Inarin pukua. Puvun koristevärit ovat punainen, vihreä ja keltainen. Naisten lakki koristellaan kuitenkin Enontekiön-Koutokeinon lakin tavoin värikkäillä nauhoilla – tosin vaatimattomammin.

 

Kuvassa saamelaiskäräjien puheenjohtajana saamelaisten kansallispäivän juhlissa vieraita vastaanottanut Pekka Aikio, jolla on päällään Sodankylän Vuotson puku. Kättelyvuorossa kirjailija Ima Aikio-Arianaick keltaisessa tenolaisessa puvussa. Kuva Ulla Isotalo.

 

Kolttasaamelainen puku

sami_gakti_08.jpgsami_gakti_09.jpg

Kuvassa (vas.) koltansaamenkielinen kirkkolauluryhmä saamelaiskäräjien avajaisten juhlajumalanpalveluksessa Utsjoella keväällä 2008. Toisessa kuvassa (oik.) Kuolan saamelainen Nina Afanasjeva, jolla kolttanaisen päähine. Vauvalla on päällään tenolainen puku. Kuvat Ulla Isotalo.

 

Kolttasaamelaisen naisen puku on lähellä karjalaisen naisen kansallispukua. Siihen kuuluu siviilisäädyn mukaan määräytyvä lakkimalli, sarafaanihame ja helmikoristeltu vyö. Myöskin lakki on koristeltu helmin. Kolttasaamelaisen miehen pukua on kehitetty viime vuosina ja se näyttää kehittyvän muiden saamelaisryhmien miesten pukumallien suuntaan. Kolttasaamelaisten miesten perinteisestä pukuparresta parhaiten on säilynyt nelikolkkainen ketun nahasta valmistettava talvilakki.

 

 

Viimeksi päivitetty ( 26.10.2013 )
 

 

 

 

eu_lippu_50px.jpg progresslogo_50px.gif sogsakk_logo_50px.gif