Saamen suvun laulu/ Sámi soga
lávlla on saamelaisten kansallislaulu. Laulun sanat on kirjoittanut
saamelaisten merkkimies Isak Saba/ Sápp-Issát (1875-1921). Hän oli Finnmarkin
Nessebystä (Unjárga/ Uuniemi) kotoisin ollut opettaja ja ensimmäinen
saamelainen valtiopäivämies. Saban runo valittiin kansallislauluksi 13.
saamelaiskonferenssissa Åressa elokuussa 1986. Laulun on säveltänyt norjalainen
Arne Sørlie. Sävellys hyväksyttiin virallisesti saamelaisten 15. konferenssissa
Helsingissä vuonna 1992. Saamen suvun laulu on käännetty kuudelle saamen
kielelle ja myös suomeksi, jonka käännöksen on tehnyt Otto Manninen.
Kansallislaulua lauletaan
kaikkialla siellä, missä vietetään saamelaisten juhlaa. Yleensä sitä lauletaan
seisaalleen nousten.
Isak
Saba (1875-1921)
Isak Mikal (Mikkel) syntyi Per Sabbasenin ja Britha Aikion
seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimmaksi lapseksi. Hänen isänsä oli
kauppias, karjanhoitaja ja kalastaja, ja siksi perheellä olikin varaa asua
monia muita mukavammin. Sittemmin Saban synnyinkoti on korjattu ja siitä on
tehty osa Várjjat Sámi Musean (Varanger Sámi museum) näyttelyä.
Saba tunnetaan erityisesti saamelaisten kansallislaulun
sanoittajana, mutta hän oli myös saamelainen opettaja ja poliitikko.
Ensimmäisenä saamelaisena valtiopäivämiehenä Norjan Suurkäräjillä vuosina
1907-1912 hän edusti Ruijan työväenpuoluetta. Saba tuli valituksi
valtiopäiville, sillä hän onnistui viemään eteenpäin saamelaisten oikeuksia
koskevaa ohjelmaa, jossa korostettiin muun muassa saamenkielisten
jumalanpalvelusten ja Raamattujen tärkeyttä sekä vaadittiin yhtäläisiä
maanosto-oikeuksia. Saban vaikuttaessa Norjassa elettiin vielä virallisen
norjalaistamispolitiikan aikaa, jolloin saamen kieli ja saamelainen kulttuuri
pyrittiin kitkemään pois.
Saba kuoli alkukesästä vuonna 1921 vain 46-vuotiaana.
Saamelainen sanomalehti Nuorttanáste julkaisi pian Saban kuoleman jälkeen
muistokirjoituksen, jonka mukaan saamelaiset olivat menettäneet tärkeän
edustajansa, joka jätti jälkeensä sukupolvien ajan elävän perinnön.
Kuuntele
ja laula pohjoissaameksi
Audio: Annukka Hirvasvuopio-Laiti
(julkaistu esittäjän luvalla)
SÁMI SOGA LÁVLLA
Sánit: Isak
Saba
Nuohtta:
Arne Sørlie
Guhkkin davvin
Dávggaid vuolde
sabmá suolggai
Sámieatnan:
Duottar leabbá
duoddar duohkin,
jávri seabbá
jávrri lahka,
cohkat cilggiin,
corut cearuin
allánaddet almmi vuostá;
šávvet jogat, šuvvet vuovddit,
cáhket ceakko stállenjárggat
máraideaddji mearaide.
Dálvit dáppe buolašbiekkat,
muohtaborggat meariheamit,
Sámi sohka sieluin mielain
eahccá datte eatnamiiddis:
Mátkkálažžii manoheabit,
giddudeaddji guovssahasat,
ruoškkas, ruovggas roduin gullo,
juhca jávrriin, jalgadasain,
geresskálla mádii miel.
Ja
go geassebeaivváš gollut
mehciid, mearaid,
mearragáttiid,
golli siste guollebivdit
suilot mearain, suilot jávrriin
gollin cuvget cáhcelottit,
silban šovvot sámi deanut,
šelgot cuoimmit, šledgot áirrut,
luitet albmát lávllodemiin
geavg?áid, guoikkaid, goatniliid.
Sámieatnan sohkagoddi,
dat lea gierdan doddjokeahttá
goddi cudiid, garrogávppiid,
viehkis vearrevearrováldiid.
Dearvva dutnje, sitkes sohka!
Dearrva dutnje, ráfi ruohtas!
Eai leat doarut dorrojuvvon,
eai leat vieljain varat vardán
Sámi siivosoga sis.
Máttárádját mis leat dovle
vuoitán vearredahkiid badjel;
vuostálastot, vieljat, miige
sitkatvuodain soardiideamet!
Beaivvi bártniid nana nálli!
Eai du vuoitte
vašálaccat,
jos fal gáhttet gollegielat,
muittát máttarmáttuid sáni:
Sámieatnan sámiide!
Kuuntele
ja laula inarinsaameksi
Audio: Matti Morottaja, Ilmari Mattus, Aune
Kuuva, Kirsti Ranta
(julkaistu esittäjien luvalla)
SÄÄMI SUUVÂ LAAVLÂ
~ Isak Saba
Jurgâlâm
Matti Morottaja
Tääbbin tavveen Távgái vyelni
mist lii stuorrâ Säämieennâm.
Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin,
jävri šiärráá jäävri alda.
Coheh cielgijn, coroh cuumâin
alanedeh alme vuástá.
šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,
cäähih ciägu stälinjaargah
meendu muávroo meerâ siis.
Tälviv tääbbin puolâšpiegah,
muotâpuurgah merettemeh.
Säämi suuhâ siäloin mieláin
iäccá kuittâg
enâmijdis.
Má háliist láá mánutteveh,
ki ordeijee kuovsâkkâsah,
ruoškâs, ruovgâs roo oin kulloo,
juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin,
kerrisskaalâ maa ij mield.
Já ko kesipiäiváš páštá
meecijn, meerâin, merâriddoin,
kole siste kuálásteijeeh
suiloh meerâin, suiloh jaavrijn.
Kollen cyevih cäcilodeh,
silbân kolgeh Säämi juuvah,
šiälguh cyeimih, šaleh ááiruh,
lyeštih almaah lávlustâlân
kiäv áid, kuoškâid, kuánilijd.
Säämieennâm suhâkodde
tot lii killám toijuuhánnáá
koddee cuu ijd, karokaavpijd,
viehis veriviäru väldeid.
Tiervâ tunjin, si hes suuhâ!
Tiervâ tunjin, ráávhu ruotâs!
Tust láá suá ih so âhánnáá,
viiljâin vorrâ vardehánnáá.
Sijvo suuhâ sämmilâš!
Madâräijiheh láá tovle
vuáittâm verrušeijee vievâid.
Vuástálistup viiljah mij-uv
si hesvuo áin suárdálâsâid.
Peeivi parnij noonâ nääli,
iä tuu vyeiti vajaliihkin,
jis tun toolah kollekielâd,
muštáh maddârijdâd sääni:
Säämieennâm sämmiláid!
Kuuntele ja laula koltansaameksi
Audio: Seija
Sivertsen, Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Tiina Sanila, Sonja Sanila
(julkaistu esittäjien
luvalla)
SÄÄ´MSOOGG LAULL
~Isak Saba
Säämas Sinikka
Semenoja da Anni Feodoroff
Ku´kken tâ´vven juu´se vue´lnnõ,
Sää´m ciõkkõ, Sää´mõ jânnam.
Tuõddâr kuâsttai tuõddâr tue´kken,
jääu´rõ špelkka jääu´rõ veâlgga.
Ceäggõ tuõddâr cokkõ laagg,
pajjõna´dde ââ´lmõ vuâstta.
Šuâlee jooggõ, šuuvee väärõ,
ciäggõ njaargõ ru´vddõ raaddõ
cäkka´tte šuârmm miâr vuâstta.
Vaccai tääib lie tä´lvvõ fiõlli,
piõgg da porgg lie
meä´rtemes.
Sää´mõ sokkõ siõlin miõlin,
tõndiõtt väi´mstes rää´kkast jânnmes.
Joodijd, määtklaid määnõ cuâvat,
tâ´vven pue´lle kuuskõõz ââ´lmest.
Ruåckas, ruõvggâs råådain kollai,
groomõ teâuddõ jääu´rid, jie´ggid.
Ke´rres kuâlkkân tä´lvvkeei´n mie´ldd.
Na go kie´ssõ peeivaž kållad,
mie´ccid, miârid, jäu´rrõ reeddaid,
kå´llkimaldõõzzâst kue´llšiilli
so´kke miârin,
so´kke jääu´rin.
Ko´llen cue´vve
cää´zzõlåådda,
silbbân cue´vve
Sää´mõveerdõ,
cuâlmma cuâlmain, leädggad ääirain,
so´kke, lueštte oumma lääu´lee´l
kuõškid, keâu?sid, sâvvõnid.
Sää´mõjânnam sokkõ ’kå´ddõ
tät lij keârddam koddjireeisaid,
ko´ddicuudid, kårrõ kaau´pid,
smuutõ veä´reld piidõ vaa´ldjid.
Tiõrvõ Tu´nne, si´tkkes
sokkõ
tiõrvõ,
rää´kkes rääuhõ maaddõ!
Jeäla tuäraid
tuärrõvuättam,
jeäla viilljeez võõr vuârdtama
saa´mi sijvâs sooggõ se´st.
Maaddârääjjõ mee´st lie tuu´lõ
vuäittam veäreld tue´jjeei pâ´jjel.
Vuâsttla´sttepõ viilljõ, mij še,
sitkkâdvuõdin suärddeejeemõ!
Sokkõ rää´ves Pei´vv päärnai
ij tuu vuei´tõ vâjjlažžatõ
jos veâl määttak kå´llõkiõlad,
mooštak maaddâr maddji saa´nid:
Sää´mõjânnam Saa´mi lij!
Sanat suomeksi
SAAMEN SUVUN LAULU
~ Isak Saba
suomentanut Otto Manninen
Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.
Tuimat tääl' on talven viimat,
tuulet, tuiskut määrättömät,
Saamen suku sieluin, mielin
silti rakastavi maitaan;
kulkijalle kuudan hohtaa,
roihuavat pohjanpalot,
poro pärskyy koivikossa,
melu täyttää järvet, jängät
pulkankolke talvitiet.
Taas kun kesäpäivän kehrä
kultaa metsät, meret, rannat,
kalamiehet meren, järven
kultakimalteessa keinuu,
kultasotkat soutaa, soiluu
hopeoina Lapin virrat,
välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,
miehet laskee lauleskellen
kosket, könkäät, suvannot.
Sortumatta Saamen heimo
kestänyt on vainolaisten
tapporetket, kirokaupat,
viekkaat väärän veron viejät.
Terve, sitkeä sa heimo,
Terve, rakas rauhan juuri,
veljesriidan raastamaton,
veljesveren vuotamaton
Saamen heimo hiljainen!
Saivat esi-isät ammoin
voiton väärintekijöistä.
Veljet, mekin torjukaamme
sitkeästi sortajamme!
Suku vankka Päivän poikain,
ei sua voita vainolainen,
kultakieltäs jos vain vaalit,
taattojen jos neuvot muistat:
Saamien on Saamen maa!