Saamen suvun laulu/ Sámi soga lávlla on saamelaisten kansallislaulu. Laulun sanat on kirjoittanut saamelaisten merkkimies Isak Saba/ Sápp-Issát (1875-1921). Hän oli Finnmarkin Nessebystä (Unjárga/ Uuniemi) kotoisin ollut opettaja ja ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies. Saban runo valittiin kansallislauluksi 13. saamelaiskonferenssissa Åressa elokuussa 1986. Laulun on säveltänyt norjalainen Arne Sørlie. Sävellys hyväksyttiin virallisesti saamelaisten 15. konferenssissa Helsingissä vuonna 1992. Saamen suvun laulu on käännetty kuudelle saamen kielelle ja myös suomeksi, jonka käännöksen on tehnyt Otto Manninen.

Kansallislaulua lauletaan kaikkialla siellä, missä vietetään saamelaisten juhlaa. Yleensä sitä lauletaan seisaalleen nousten.

Isak Saba (1875-1921)

 Isak Mikal (Mikkel) syntyi Per Sabbasenin ja Britha Aikion seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimmaksi lapseksi. Hänen isänsä oli kauppias, karjanhoitaja ja kalastaja, ja siksi perheellä olikin varaa asua monia muita mukavammin. Sittemmin Saban synnyinkoti on korjattu ja siitä on tehty osa Várjjat Sámi Musean (Varanger Sámi museum) näyttelyä.

Saba tunnetaan erityisesti saamelaisten kansallislaulun sanoittajana, mutta hän oli myös saamelainen opettaja ja poliitikko. Ensimmäisenä saamelaisena valtiopäivämiehenä Norjan Suurkäräjillä vuosina 1907-1912 hän edusti Ruijan työväenpuoluetta. Saba tuli valituksi valtiopäiville, sillä hän onnistui viemään eteenpäin saamelaisten oikeuksia koskevaa ohjelmaa, jossa korostettiin muun muassa saamenkielisten jumalanpalvelusten ja Raamattujen tärkeyttä sekä vaadittiin yhtäläisiä maanosto-oikeuksia. Saban vaikuttaessa Norjassa elettiin vielä virallisen norjalaistamispolitiikan aikaa, jolloin saamen kieli ja saamelainen kulttuuri pyrittiin kitkemään pois.

Saba kuoli alkukesästä vuonna 1921 vain 46-vuotiaana. Saamelainen sanomalehti Nuorttanáste julkaisi pian Saban kuoleman jälkeen muistokirjoituksen, jonka mukaan saamelaiset olivat menettäneet tärkeän edustajansa, joka jätti jälkeensä sukupolvien ajan elävän perinnön.

Kuuntele ja laula pohjoissaameksi

Audio: Annukka Hirvasvuopio-Laiti

(julkaistu esittäjän luvalla)

SÁMI SOGA LÁVLLA

Sánit:  Isak Saba

Nuohtta:  Arne Sørlie

Guhkkin davvin Dávggaid vuolde

sabmá suolggai Sámieatnan:

Duottar leabbá duoddar duohkin,

jávri seabbá jávrri lahka,

cohkat cilggiin, corut cearuin

allánaddet almmi vuostá;

šávvet jogat, šuvvet vuovddit,

cáhket ceakko stállenjárggat

máraideaddji mearaide.

Dálvit dáppe buolašbiekkat,

muohtaborggat meariheamit,

Sámi sohka sieluin mielain

eahccá datte eatnamiiddis:

Mátkkálažžii manoheabit,

giddudeaddji guovssahasat,

ruoškkas, ruovggas roduin gullo,

juhca jávrriin, jalgadasain,

geresskálla mádii miel.

Ja go geassebeaivváš gollut

mehciid, mearaid, mearragáttiid,

golli siste guollebivdit

suilot mearain, suilot jávrriin

gollin cuvget cáhcelottit,

silban šovvot sámi deanut,

šelgot cuoimmit, šledgot áirrut,

luitet albmát lávllodemiin

geavg?áid, guoikkaid, goatniliid.

Sámieatnan sohkagoddi,

dat lea gierdan doddjokeahttá

goddi cudiid, garrogávppiid,

viehkis vearrevearrováldiid.

Dearvva dutnje, sitkes sohka!

Dearrva dutnje, ráfi ruohtas!

Eai leat doarut dorrojuvvon,

eai leat vieljain varat vardán

Sámi siivosoga sis.

Máttárádját mis leat dovle

vuoitán vearredahkiid badjel;

vuostálastot, vieljat, miige

sitkatvuodain soardiideamet!

Beaivvi bártniid nana nálli!

Eai  du vuoitte vašálaccat,

jos fal gáhttet gollegielat,

muittát máttarmáttuid sáni:

Sámieatnan sámiide!

Kuuntele ja laula inarinsaameksi

Audio: Matti Morottaja, Ilmari Mattus, Aune Kuuva, Kirsti Ranta

(julkaistu esittäjien luvalla)

SÄÄMI SUUVÂ LAAVLÂ

~ Isak Saba

Jurgâlâm Matti Morottaja

Tääbbin tavveen Távgái vyelni

mist lii stuorrâ Säämieennâm.

Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin,

jävri šiärráá jäävri alda.

Coheh cielgijn, coroh cuumâin

alanedeh alme vuástá.

šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,

cäähih ciägu stälinjaargah

meendu muávroo meerâ siis.

Tälviv tääbbin puolâšpiegah,

muotâpuurgah merettemeh.

Säämi suuhâ siäloin mieláin

iäccá kuittâg enâmijdis.

Má háliist láá mánutteveh,

ki ordeijee kuovsâkkâsah,

ruoškâs, ruovgâs roo oin kulloo,

juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin,

kerrisskaalâ maa ij mield.

Já ko kesipiäiváš páštá

meecijn, meerâin, merâriddoin,

kole siste kuálásteijeeh

suiloh meerâin, suiloh jaavrijn.

Kollen cyevih cäcilodeh,

silbân kolgeh Säämi juuvah,

šiälguh cyeimih, šaleh ááiruh,

lyeštih almaah lávlustâlân

kiäv áid, kuoškâid, kuánilijd.

Säämieennâm suhâkodde

tot lii killám toijuuhánnáá

koddee cuu ijd, karokaavpijd,

viehis veriviäru väldeid.

Tiervâ tunjin, si hes suuhâ!

Tiervâ tunjin, ráávhu ruotâs!

Tust láá suá ih so âhánnáá,

viiljâin vorrâ vardehánnáá.

Sijvo suuhâ sämmilâš!

Madâräijiheh láá tovle

vuáittâm verrušeijee vievâid.

Vuástálistup viiljah mij-uv

si hesvuo áin suárdálâsâid.

Peeivi parnij noonâ nääli,

iä tuu vyeiti vajaliihkin,

jis tun toolah kollekielâd,

muštáh maddârijdâd sääni:

Säämieennâm sämmiláid!

Kuuntele ja laula koltansaameksi

Audio: Seija Sivertsen, Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Tiina Sanila, Sonja Sanila

(julkaistu esittäjien luvalla)

SÄÄ´MSOOGG LAULL

~Isak Saba

Säämas Sinikka Semenoja da Anni Feodoroff

Ku´kken tâ´vven juu´se vue´lnnõ,

Sää´m ciõkkõ, Sää´mõ jânnam.

Tuõddâr kuâsttai tuõddâr tue´kken,

jääu´rõ špelkka jääu´rõ veâlgga.

Ceäggõ tuõddâr cokkõ laagg,

pajjõna´dde ââ´lmõ vuâstta.

Šuâlee jooggõ, šuuvee väärõ,

ciäggõ njaargõ ru´vddõ raaddõ

cäkka´tte šuârmm miâr vuâstta.

Vaccai tääib lie tä´lvvõ fiõlli,

piõgg da porgg lie meä´rtemes.

Sää´mõ sokkõ siõlin miõlin,

tõndiõtt väi´mstes rää´kkast jânnmes.

Joodijd, määtklaid määnõ cuâvat,

tâ´vven pue´lle kuuskõõz ââ´lmest.

Ruåckas, ruõvggâs råådain kollai,

groomõ teâuddõ jääu´rid, jie´ggid.

Ke´rres kuâlkkân tä´lvvkeei´n mie´ldd.

Na go kie´ssõ peeivaž kållad,

mie´ccid, miârid, jäu´rrõ reeddaid,

kå´llkimaldõõzzâst kue´llšiilli

so´kke miârin, so´kke jääu´rin.

Ko´llen cue´vve cää´zzõlåådda,

silbbân cue´vve Sää´mõveerdõ,

cuâlmma cuâlmain, leädggad ääirain,

so´kke, lueštte oumma lääu´lee´l

kuõškid, keâu?sid, sâvvõnid.

Sää´mõjânnam sokkõ ’kå´ddõ

tät lij keârddam koddjireeisaid,

ko´ddicuudid, kårrõ kaau´pid,

smuutõ veä´reld piidõ vaa´ldjid.

Tiõrvõ Tu´nne, si´tkkes sokkõ

tiõrvõ, rää´kkes rääuhõ maaddõ!

Jeäla tuäraid tuärrõvuättam,

jeäla viilljeez võõr vuârdtama

saa´mi sijvâs sooggõ se´st.

Maaddârääjjõ mee´st lie tuu´lõ

vuäittam veäreld tue´jjeei pâ´jjel.

Vuâsttla´sttepõ viilljõ, mij še,

sitkkâdvuõdin suärddeejeemõ!

Sokkõ rää´ves Pei´vv päärnai

ij tuu vuei´tõ vâjjlažžatõ

jos veâl määttak kå´llõkiõlad,

mooštak maaddâr maddji saa´nid:

Sää´mõjânnam Saa´mi lij!

Sanat suomeksi

SAAMEN SUVUN LAULU

~ Isak Saba
suomentanut Otto Manninen

Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.

Tuimat tääl' on talven viimat,
tuulet, tuiskut määrättömät,
Saamen suku sieluin, mielin
silti rakastavi maitaan;
kulkijalle kuudan hohtaa,
roihuavat pohjanpalot,
poro pärskyy koivikossa,
melu täyttää järvet, jängät
pulkankolke talvitiet.

Taas kun kesäpäivän kehrä
kultaa metsät, meret, rannat,
kalamiehet meren, järven
kultakimalteessa keinuu,
kultasotkat soutaa, soiluu
hopeoina Lapin virrat,
välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,
miehet laskee lauleskellen
kosket, könkäät, suvannot.

Sortumatta Saamen heimo
kestänyt on vainolaisten
tapporetket, kirokaupat,
viekkaat väärän veron viejät.
Terve, sitkeä sa heimo,
Terve, rakas rauhan juuri,
veljesriidan raastamaton,
veljesveren vuotamaton
Saamen heimo hiljainen!

Saivat esi-isät ammoin
voiton väärintekijöistä.
Veljet, mekin torjukaamme
sitkeästi sortajamme!
Suku vankka Päivän poikain,
ei sua voita vainolainen,
kultakieltäs jos vain vaalit,
taattojen jos neuvot muistat:
Saamien on Saamen maa!